Thursday, July 31, 2014

Suklaaobsessio

Jatkan maanista lakkaustahtiani tavoitteena saada syntipurkki mahdollisimman tyhjäksi ennen kuin kesä on ohi. Helpoiten se onnistuu käyttämällä niin montaa lakkaa kuin voi ja niinpä paritin jälleen kaksi yhteensopivaa lakkaa keskenään perinteiseen skittletteen.

Toisin kuin naisilla usein, suklaa ei ole minulle mitenkään erityisen merkittävä juttu. Syön kyllä sitä jos sattuu vastaan tulemaan ja toisinaan ostan kotiinkin mutta jos suklaa katoaisi maapallolta, maailmani ei siihen kaatuisi. Sen sijaan jos salmiakki tai sipsit lakkaisivat olemasta, juoksisin ympyrää hyperventiloiden ja vaatien kansainvälisen siviilikriisinhallintaoperaation käynnistämistä välittömästi.



Ruskeat lakat kyllä hivelevät silmääni ja tätä silmänruokaa voi vähäkalorisena nautiskella mielin määrin. Liquid Sky Lacquerin Chocolate Obsession on hololakka eli kesäinen mutta niin tumma, että sen mieltää luontevammin kuuluvan syksyyn.
Lakan koostumus oli myös ihastuttava, se levittyi vaivatta ja siistittävää ei jäänyt juuri ollenkaan. Melkein yksi kerros olisi riittänyt mutta laitoin kaksi, sillä periaatteeni mukaan one coater on urbaanilegenda.




Aksenttikynsien kanssa olikin pikkuisen vääntöä, ensimmäinen otos meni niin penkin alle, että en saattanut julkaista niitä edes täällä. Aika hämmentävää, miten vinoon sitä voikin leimata:D Poistin leimat, mutta kynnelle jäi niin paljon vanunöhtää, ettei uudelleenlakkaus ja -leimaus onnistunut joten uusiks män.




Kun ensimmäisellä kierroksella olin laittanut kolme kerrosta OPIn You're So Vain-illaa, nyt jälkimmäisellä tyydyin kahteen ja valitsin peittävämmän leiman. Vain-illan sävy aiheutti lievää pään raapimista, luultavasti se ei tule sopimaan minulle laisinkaan kun vähäinenkin päivetys katoaa iholta. Lakka on hyvin lämpimän sävyinen, melkein kellertävä. Laatu ihan ok, ei yllä parhaiden OPIen tasolle mutta kurjempiakin olen lakannut. Leimaukseen käytin myös Chocolate Obsessionia, pigmenttisenä se leimasi kivasti.




Leimasin aaltokuvion MoYoun laatasta ja istutin vielä muihin kynsiin kultaiset niitit. Eipä se tämä jälkimmäinenkään yritys riemunkiljahduksia aiheuttanut, leimat vähän levisivät mutta kolmatta psyykeni ei enää olisi kestänyt.

EDIT: tämän postauksen oli määrä ilmestyä joskus hamassa tulevaisuudessa mutta tunnisteita uuteen uskoon jenkatessani huiskaisin tämän vahingossa julkaisuun joten.... :D Onneksi täällä tekstissä ei ollut mitään asiattomuuksia tai muuta typerää kuten omia muistiinpanojani.
No, muksaa viikkistä nyt sitten kaikille :)

Wednesday, July 30, 2014

Seilorit otos 2

Tykkäsin niin paljon kesäkuussa tekemistäni seilorikynsistä, että halusin tehdä vielä toiset samalla reseptillä. Alunperin meidän oli tarkoitus mökkireissulla Emman kanssa tehdä yhdessä tällaiset mutta aika ei riittänytkään ja näpertelin nämä sitten itsekseni.




Lakkasin pikkurilliin ja nimettömään pohjaksi kaksi kerrosta valkoista ja nimettömään pikakuivattajan, jonka päälle tuli ankkuri-decal. Käsinmaalailuja ei siis nähdä tässä vol 2 -versiossakaan.

Keskisormessa on kolme kerrosta OPIn My Favorite Ornament-tekstuuria, joka ei virallisesti ole tekstuuri vaan glitter, mutta kuivuu kyllä ihan hiekkaiseksi. Pulloa on muuten kohdannut hämmentävä haihtumisilmiö, sillä olen lakannut tällä vain muutamia kynsiä mutta vajuma on OPI-tekstissä asti. Aiemmin vain China Glazen glitterit ovat kadonneet itsekseen pulloista, tämä on ensimmäinen kerta kun huomaan OPIlla vastaavaa.

Peukussa ja etusormessa on kaksi kerrosta Picture Polishin Coral Reefiä, peukalon jätin koristelematta ja etusormeen tein pilkut dotting toolilla. Toki onnistuin levittämään ne päällyslakalla mutta eipä se ole niin vaarallista. Huomaan, että toleranssini kynsiepäonnistumisien suhteen on kasvanut, aiemmin harmitti paljon enemmän jos jossain meni vähän pieleen, nykyään en jaksa niin välittää pikkujutuista vaan keljutukseen tarvitaan paljon isompi fail. Oma vika tämäkin, kun en laittanut HK Girliä enää pilkkujen päälle vaan käytin Rimmeliä.




Ensimmäisistä seiloreista poiketen laitoin vain pari raitaa pikkurilliin. Nyt jälkiviisana käyttäisin ohuempia vinyylejä vaan on ne ihan kivat noinkin. Laittaisin myös lakat toisin päin eli korallin päälle valkoinen eikä valkoisen päälle korallia, siistiessä näet valkoinen puski väkisin näkyviin. En jaksanut harmitella sitäkään:D





Kynsienlaitto on paljon rennompaa, kun ei tavoittele täydellistä vaan hyväksyy pienet vastoinkäymiset osaksi prosessia. Luonnossa noita faileja ei edes huomannut, kuvissa tietenkin näkyy kaikki. Minusta kynnet olivat tosi kivat ja mätsäsivät kerrankin yhteen varpaankynsien kanssa, joilla on Sally Hansenin Coral Reef.
Kyllä, minulla on kaksi samannimistä ja -sävyistä lakkaa, joista molempia en kyllä tarvi ja Sally päätyi kirppislootaan.

Paljon vaikuttaa sekin miellä mielellä ja millaisessa tilanteessa alkaa lakkailemaan, jos on valmiiksi pinna kireällä ja kiire, niin homma tulee taatusti menemään reisille. Kun aikaa on reilusti ja fiilis leppoisa, niin saattaa vaan todeta, että oho, kuinka vinoon voikaan teippailla raidat. Sitä en muuten tekstissä aiemmin maininnutkaan;)

Monday, July 28, 2014

Deceptively Sweet

Powder Perfect on kiistatta yksi mielenkiintoisimpia lakkamerkkejä, johon olen tänä vuonna tutustunut. Lakat ovat toinen toistaan kauniimpia ja dupeja ei taatusti löydy, ainakaan minun kokoelmastani. 

Deceptively Sweet ei tee poikkeusta. Suurimmat vaikeudet kohtasin lakkaa kuvatessani, muutoin DS peitti kolmella kerroksella ja käyttäytyi mukiinmenevästi. Lakassa on todella paljon kultaista glitteriä joukossa ja se teki koostumuksen vähän "rakeiseksi" mutta silti se levittyi ihan hyvin. En oikein voi verrata tätä tavalliseen cremelakkaankaan, koska tämä vaan on niin erilainen. 




Koristelut lakan hengen mukaisesti kultaisina, ensin siirtokuvat ja sitten niitit päälle. Sopivan yksinkertaista mutta näyttävää kynsitaidetta, juuri tämän monimutkaisempia kynsiä ei jaksa tehdäkään koska on paljon kivempi esim. maata viltillä lukemassa kirjaa.
Aika hiljaista tuntuu blogirintamallakin olevan eikä minultakaan oikein tekstiä tällä kertaa irtoa. Kerrankin pääsette vähemmällä:)






Onkos kukaan teistä hurahtanut Powder Perfecteihin?

Friday, July 25, 2014

Ristiriitainen Spectrum

Hikisen päivän iltana tapahtunutta: valitsin ihanat lakat, lakkasin niillä ja kaikki meni siihen asti hyvin mutta lakat eivät kuivuneet ikinä. Vielä neljän tunnin kuluttua lakkaamisesta sain aikaan painaumia kynsille ja onnistuin ruttaamaan kaksi kynttä rumille lommoille. Etusormi otti pahiten damagea ja siinä on ruma lakkamöykky kärjessä koska en vaan jaksanut lakata uudelleen ja tuskin nekään lakat olisivat kuivuneet.

En sinänsä valita säästä, on ihanaa kun on lämmin mutta se yhdistettynä trooppiseen ilmankosteuteen on huono juttu kynsiharrastajan kannata.




Lakkasin siis kolme kerrosta Cadillacquer Spectrumia, jota olin ottanut tosi kovasti. Se ei sitten kuitenkaan ihan yltänyt asettamiini odotuksiin, lakassa olevat isot lastut saivat lakkapinnan näyttämään epätasaiselta kahdesta päällyslakkakerroksesta huolimatta. Sitä ei normaalielämässä huomaa mutta kuvia ottaessa kun valo tuli suoraan kynsille, panin sen merkille. Väri ei myöskään ollut minulla ihan niin kiva kun ajattelin.
Valivali, mutta ihana lakkahan tämä on. Ei vaan ehkä minun värini, tykkään voimakkaammasta sävystä jos kyseessä on punainen holo. Voi kyllä olla, että lakkaamistilanteen aiheuttama ärtymys vaikuttaa myös mielipiteeseeni, joten ehkä lakkaan tällä toiste ja syön sitten hattuni jos siltä näyttää:)




Nimettömässä on perinteinen Ginan White leimattuna ja keskisormessa ihan jäätävän kaunis Dance Legendin Mountain Snow. Toki ruttasin senkin yhdestä sivusta mutta tässä kuitenkin kaksi kerrosta valkoisen päällä. Tämän johdosta OPIn Solitaire sai lähteä uuteen kotiin, minulle riittää yksi kimalteleva valkoinen tekstuurilakka. Kukaan muukaan ei tätä ole saanut kuvattua totuudenmukaisesti mutta pinta muistuttaa auringossa kimaltavaa lumihankea potenssiin 10. Ihan hengästyn:)

Merekkään leimavalinnan johdosta laitoin simpukkaniitit etusormiin ja kun poistin nämä lakkaukset, oli niittien alla kynnellä punainen laikku, great. Välissä oli siis kaksi kerrosta aluslakkaa, kolme kerrosta värilakkaa ja pikakuivattaja ja niistä huolimatta punainen laikku.





Kaikki nämä lakat näyttävät kuvissa ihan mahdottoman kauniilta, kun katson näitä nyt kun lakkaus on jo historiaa. Ehkä on todellakin syytä antaa Spectrumille uusi tilaisuus.

Wednesday, July 23, 2014

Kesäisiä liukuvärjäyshommia

Iskin Pinterestissä silmäni lakkaukseen, jonka halusin kopioida omille kynsilleni ja vielä kun testaamattomissa (saldo näiden jälkeen 58!) oli mukavasti lähestulkoon samat sävyt, ryhdyin tuumasta toimeen. Kyseinen käyttäjä löytyy myös instagramista nimellä @infinitelypolished, siellä on toinen toistaan hienompia lakkauksia, joista suurinta osaa en edes yritä jäljitellä:)

Lakkasin aluksi kerroksen Julie G:n Rio De Janeiroa kolmelle kynnelle, koska en halunnut valkoisena irvisteleviä rajoja liukuväriin. Siitä rangaistuksena sain töpötellä useamman kerran kynnet läpi ennen kuin keltainen peitti kunnolla mutta onneksi lakkakerroksesta ei silti tullut häiritsevän paksua.




Orlyssä on melko erottuva kultainen shimmer mukana ja lakka on todella kirkas, miltei neonvärinen. Sen, tai muidenkaan koostumuksia en oikein voi arvioida kun käytin niitä vain liukuvärjäykseen. Julie G on kyllä niin pigmenttistä, että kynsillä se varmasti peittäisi kahdella kerroksella. Liukuvärin päälle pikakuivattaja ja sen jälkeen vielä Inmin holotopperi, avot.

Lyhensin muuten taas reippaasti kynsiä ennen tätä lakkaussessiota, en käsitä miksi ne kasvavat niin hullua vauhtia. Minä, kuten useimmat muutkin, inhoan viilausta sydämeni pohjasta. En ottanut aikaa, mutta veikkaisin käyttäneeni jälleen lähes tunnin tuossa ikävässä puuhassa ja sittenkin tekisi mieli viilata sieltä täältä vähän lisää kun kuvia katsoo. Eli juuri kun saa hyvän pituuden ja muodon kynnet ovatkin hetkessä ylikasvaneet.




Kaksi kynttä lakkasin valkoisiksi Ginan Whitella ja pilkuttelin dotting toolilla palleroisia sinne tänne.
Olin vähällä laittaa näihinkin kynsiin Inmiä mutta onneksi en, parempi ilman.




Orly Ablaze



Vähän kankealta tuo liukuvärjäys taas tuntui kun sitä harvoin tekee mutta olen kynsiin tyytyväinen, ne onnistuivat kivasti ja ovat tosi kesäiset ja pirtsakat. Alkuperäisissä on vähän kirkkaammat värit mutta eipä tuo haittaa, ihan riittävän lähellä ovat ja sainpahan taas kolme lakkaa pois syntipurkista.




Lopuksi kännykkäräpsy kun hiffasin myöhemmin, että minulla oli villasukat sävy sävyyn kynsien kanssa:)

Tämä oli muuten 500. julkaistu postaus tässä blogissa. Melekoista! Ihan mahtia on, että edelleen lukijoissa on mukana aktiivisia kommentoijia ihan alkumetreiltä lähtien ja paria ohimenevää hetkellistä kyllästymistä lukuun ottamatta lakkaus- tai postausintoni ei ole laantunut. Ihan aina ei tekstiä tahdo syntyä itsestään ja joutuu oikein pinnistelemään mutta siihenkin auttaa, kun kirjoittelee vähän varastoon niin ei tarvitse väkisin rustailla mitään. Joskus olen lakkahörhöporukassa heittänyt, että näinköhän me bloggaillaan vielä vanhainkodistakin käsin. Saapa nähdä:)